EU:n toimivaltasäännöt vanhempainvastuuta koskevissa rajat ylittävissä asioissa (jotka liittyvät esimerkiksi lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen, huoltajuuteen, lapsen sijoittamiseen laitoshoitoon tai sijaishuoltoon) on vahvistettu Bryssel II b -asetuksessa. Vanhempainvastuuta koskevissa asioissa sovellettava laki puolestaan määräytyy vuonna 1996 tehdyn lasten suojelua koskevan Haagin yleissopimuksen mukaan. Yleissopimusta sovelletaan myös tilanteisiin, jotka liittyvät sellaisiin EU:n ulkopuolisiin valtioihin, jotka ovat tämän yleissopimuksen sopimusvaltioita (kuten Ukraina).
Tuomioistuinten toimivalta
Bryssel II a -asetuksen [1] 8 artiklan ja Bryssel II b -asetuksen [2] 7 artiklan mukaisesti tuomioistuimet jäsenvaltioissa [3] ovat toimivaltaisia vanhempainvastuuta koskevissa asioissa, jos lapsen asuinpaikka on asian vireillepanoajankohtana kyseisessä jäsenvaltiossa. Toimivalta kuuluu kuitenkin edelleen ukrainalaisille tuomioistuimille, jos lapsen asuinpaikka oli ennen siirtymistä Ukrainassa. Yleisesti ottaen lapsen tavanomaisen asuinpaikan muuttaminen vie aikaa, ja tuomioistuimen on varmistettava, että tietyt vaatimukset täyttyvät.[4] Sen vuoksi EU:hun siirtyvällä ukrainalaisella lapsella ei todennäköisesti ole tavanomaista asuinpaikkaa EU:ssa vähään aikaan, eikä monissa tapauksissa ole mahdollista soveltaa Bryssel II a -asetuksen 8 artiklaa ja Bryssel II b ‑asetuksen 7 artiklaa.
Bryssel II a -asetuksen 13 artiklan 2 kohdan ja Bryssel II b -asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaan toimivalta voi perustua myös lapsen olinpaikkaan, kun kyseessä ovat pakolaislapset tai lapset, jotka ovat joutuneet siirtymään maastaan levottomuuksien vuoksi. Lasten suojelua koskevan vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen 52 artiklan 2 kappaleessa (luettuna yhdessä Bryssel II b -asetuksen johdanto-osan 25 kappaleen kanssa) kuitenkin täsmennetään, että tätä toimivaltasääntöä olisi sovellettava vain lapsiin, joiden asuinpaikka oli ennen siirtymistä jäsenvaltiossa. Jos lapsen asuinpaikka ennen siirtymään joutumista oli EU:n ulkopuolisessa valtiossa, kuten Ukrainassa, olisi sovellettava vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen toimivaltasääntöä, joka koskee pakolaislapsia ja maastaan siirtymään joutuneita lapsia. Ukraina ja kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen sopimuspuolia (HCCH | #34 - Status table).
Vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa määrätään, että ”[t]oimivalta, jota 5 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetaan, on pakolaislasten ja sellaisten lasten osalta, jotka kotimaassaan esiintyvien levottomuuksien vuoksi ovat vailla asuinpaikkaa, sen sopimusvaltion viranomaisilla, jonka alueella nämä lapset ovat”.
Lisätietoa vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen soveltamisesta ilman huoltajaa oleviin ja huoltajastaan eroon joutuneisiin lapsiin on saatavilla täältä ja täältä.
Vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen 8 ja 9 artiklan sekä Bryssel II a -asetuksen 15 artiklan ja Bryssel II b -asetuksen 12 ja 13 artiklan nojalla asia voidaan siirtää tuomioistuimeen, jolla on paremmat edellytykset käsitellä asia. Tämänhetkisessä tilanteessa tätä voitaisiin soveltaa Ukrainasta (esimerkiksi EU:hun ilman huoltajaa) saapuvan lapsen suojeluun, kun toimivaltainen viranomainen saa tietää, että lapsella on perheenjäseniä toisessa jäsenvaltiossa. Tällaisessa tilanteessa ensimmäinen jäsenvaltio voi pyytää toimivallan siirtämistä, jos lapsella on erityinen side toiseen jäsenvaltioon ja jos siirto olisi lapsen edun mukaista.
Bryssel II a -asetuksen ja Bryssel II b -asetuksen soveltamisen avuksi on julkaistu hyödylliset käytännön oppaat, jotka ovat saatavilla täältä.
Sovellettava lainsäädäntö ja toimenpiteiden tunnustaminen
Sotilaallisten hyökkäysten tapauksessa vuoden 1996 Haagin yleissopimus on tärkeä väline, jolla suojellaan lapsia, mukaan lukien ilman huoltajaa tulevat tai huoltajastaan eroon joutuneet ja turvapaikkaa hakevat lapset. Ukraina ja kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen sopimuspuolia (HCCH | #34 - Status table).
Olisi huomattava, että vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen 16 artiklan 1 kappaleen mukaan kysymys siitä, kenelle vanhempainvastuu kuuluu lain nojalla, ratkaistaan sen valtion lain mukaan, jossa lapsella on asuinpaikka, eli tässä tapauksessa sovelletaan Ukrainan lakia niiden lasten osalta, joiden asuinpaikka on siellä. Sama koskee vanhempainvastuun määräytymistä sopimuksen tai yksipuolisen oikeustoimen nojalla (vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen 16 artiklan 2 kappale). Sen lisäksi vanhempainvastuu, joka on olemassa sen valtion lain mukaan, jossa lapsella on asuinpaikka, säilyy myös sen jälkeen kun lapsen asuinpaikka on siirtynyt toiseen valtioon (vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen 16 artiklan 3 kappale). Myös vanhempainvastuun käyttöön sovelletaan sen valtion lakia, jossa lapsella on asuinpaikka (vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen 17 artikla).
Tämän lisäksi vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen 23 artiklassa määrätään toimenpiteiden muodollisesta tunnustamisesta kaikissa muissa sopimusvaltioissa ilman eri vahvistusta. Näin ollen yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluva Ukrainan toimenpide tunnustetaan muissa sopimusvaltioissa automaattisesti, ilman muodollisuuksia. Tästä seuraa, että Ukrainan toimenpiteet pysyvät voimassa EU:ssa.
Vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen 18 artiklassa selvennetään vielä, että yleissopimuksen 16 artiklassa tarkoitettu vanhempainvastuu voidaan lakkauttaa tai sen käyttöön liittyviä ehtoja voidaan muuttaa yleissopimuksen mukaisin toimenpitein.
Vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen 15 artiklan 1 kappaleessa määrätään, että ”[k]äyttäessään II luvun määräysten mukaista toimivaltaansa sopimusvaltioiden viranomaiset soveltavat omaa lakiaan”. Tästä seuraa, että sopimuspuolet soveltavat näissä tapauksissa kansallista lainsäädäntöään.
Lisätietoa vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen soveltamisesta ilman huoltajaa oleviin ja huoltajastaan eroon joutuneisiin lapsiin on saatavilla täältä ja täältä.
Keskusviranomaisten välinen yhteistyö
Kun on kyse jäsenvaltioiden keskusviranomaisten välisestä yhteistyöstä (esimerkiksi kun jäsenvaltioon sijoitetulla lapsella on sisaruksia toisessa jäsenvaltiossa), voidaan soveltaa Bryssel II a -asetuksen 55 ja 56 artiklaa tai Bryssel II b -asetuksen 80 ja 82 artiklaa.
Sijaishuollon tapauksessa voi olla hyödyllistä tutustua jäsenvaltioiden Euroopan oikeusportaalissa julkaisemiin tietoihin rajat ylittävää sijoittamista koskevasta menettelystä sekä sijaisperheistä. Ne ovat saatavilla täältä.
Bryssel II a -asetuksen ja Bryssel II b -asetuksen soveltamisen avuksi on julkaistu hyödylliset käytännön oppaat, jotka ovat saatavilla täältä.
Keskusviranomaisten yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta:
Miten siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto voi auttaa?
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto antaa tukea EU:n siviilioikeuden alaan kuuluvien säädösten käytännön soveltamisessa. Keskusviranomaisten lisäksi voit ottaa yhteyttä jäsenvaltiosi siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyspisteeseen, jos ongelmasi liittyy rajat ylittävään tapaukseen. Yhteyspiste voi esimerkiksi tiedustella pyynnön senhetkistä tilaa, auttaa tuomioistuinten välisessä yhteydenpidossa tai etsiä toisen EU:n jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot.
Ota yhteyttä kansalliseen yhteyspisteeseen.
Hyödyllisiä linkkejä
- Tietoa Ukrainan lainsäädännöstä
- Tietoa lastensuojelua ja ilman huoltajaa olevia lapsia koskevasta Ukrainan lainsäädännöstä
(217 Kb) 
- Kysymyksiä ja vastauksia Ukrainan perheoikeudesta (285 Kb)
- Menettely lasten palauttamiseksi laitoksiin Ukrainaan (119 Kb)
- Monikielinen verkkolomake ukrainalaisille lapsille, jotka matkustavat EU:hun tai asuvat EU:ssa. Tällä lomakkeella Euroopan unioniin matkustavien ukrainalaisten lasten vanhemmat tai lailliset edustajat voivat ilmoittaa, kuka on vastuussa lapsen kanssa matkustamisesta ja/tai vanhempainvastuun käytöstä.
- Tietoa lastensuojelua ja ilman huoltajaa olevia lapsia koskevasta Ukrainan lainsäädännöstä
- Keskusviranomaiset:
- Haagin konferenssin tiedote Ukrainaan kohdistuneen aseellisen konfliktin vuoksi perheen turvaa vaille joutuneista lapsista
- Lasten suojelua käsittelevä osio Haagin konferenssin verkkosivustolla
- Vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen soveltaminen ilman huoltajaa oleviin ja huoltajistaan eroon joutuneisiin lapsiin
- Selitysmuistio vuoden 1996 Haagin yleissopimuksesta
- Practical Handbook on the Operation of the 1996 Hague Child Protection Convention
- Euroopan oikeudellisen verkoston julkaisut (mm. Bryssel II a- ja Bryssel II b ‑asetuksen soveltamista koskevat oppaat) ovat saatavilla täältä
- Practical Tool for Guardians: Temporary protection for unaccompanied children fleeing Ukraine
[1] Bryssel II a -asetus on korvattu Bryssel II b -asetuksella 1. elokuuta 2022 alkaen, mutta Bryssel II a -asetusta sovelletaan edelleen, jos menettely on pantu vireille ennen 1. elokuuta 2022.
[2] Bryssel II a -asetuksen 2 artiklan 1 alakohdan ja Bryssel II b -asetuksen 2 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan mukaan ’tuomioistuimella’ tarkoitetaan kaikkia jäsenvaltioiden viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia näiden kahden asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.
[3] Näitä asetuksia ei sovelleta Tanskaan, joka soveltaa vuoden 1996 Haagin yleissopimukseen sisältyviä vastaavia toimivaltasääntöjä.
[4] Unionin tuomioistuin on tulkinnut ”vakinaisen asuinpaikan” käsitettä mm. asioissa C-523/07, C-497/10 PPU, C-376/14 PPU, C-111/17 PPU, C-512/17 ja C-393/18 PPU. Lisätietoja on myös Bryssel II b -asetuksen soveltamista koskevassa käytännön oppaassa.
Tätä sivustoa ylläpitää Euroopan komissio. Sivuston tiedot eivät välttämättä edusta Euroopan komission virallista kantaa. Komissio ei ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. EU:n sivustoihin sovellettavat tekijänoikeussäännöt löytyvät oikeudellisesta huomautuksesta.